Mitä jos liikunta olisikin…leikkiä?

Muistatko, millaista oli lapsena vuorenvalloitus tai pukkitappelu? Kättä väännettiin ihan tosissaan pää ja vaatteet märkinä. Kaverin kanssa oli kivaa ottaa mittaa kumpi kestää kauemmin, ja leikin keskellä hengästymistä tuskin huomasi. Samoin kävi litassa, kirkonrotassa, tuikkiksessa ja tyynysodassa. Leikki saattoi jatkua tuntikausia – niin kauan kun oli hauskaa tai kunnes tuli nälkä. Kunto ei loppunut koskaan kesken.

Tai jos et pitänyt kilpailumielisistä leikeistä, muistat ehkä sen kuplivan ilontunteen, kun opit jotakin uutta – ajamaan pyörällä, tekemään kärrynpyörän tai hyppäämään pomppupallolla aina vaan korkeamman tyynykasan ylitse. Siinä hetkessä oli vain yksi voittaja! Joskus oppimiseen saattoi mennä viikkoja, kuukausia, vuosiakin aikaa, mutta se oli toissijaista. Harjoittelu oli itsessään palkitsevaa.

Toisinaan parasta ajanvietettä oli uusien leikkien keksiminen. Milloin juostiin metsässä Hopeanuolena, milloin Leijonakuninkaana, hypittiin kantojen ja purojen ylitse villivarsoina. Lätäkössä vesi loiskui, puuhun kiipeäminen sujui kuin tikapuilla, eikä lumilinnassa tullut koskaan kylmä.

Lapsena liikkuminen oli luonnollinen osa elämää. Se oli spontaania, luovaa ja mukavaa – leikkiä, ei treeniä. Ajattele, jos voisimme säilyttää tuon saman innon, uteliaisuuden ja heittäytymisen taidon liikuntaa kohtaan myös aikuisena. Se on täysin mahdollista.

Yksin tai yhdessä liikunta tarjoaa rajattomat mahdollisuudet hauskanpitoon, luovuuteen ja uuden oppimiseen, kuten myös leikkimieliseen kilvoitteluun ja itsensä ylittämiseen. Monelta meistä tuo lapsenomainen taito on kuitenkin kadoksissa, mutta onneksi se on opeteltavissa uudelleen. Aloittaa voi vaikka heittämällä tavoitteet hetkeksi lelukoppaan, laittamalla kannen kiinni ja kysymällä itseltään:

-Minkälaisesta liikkeestä minä oikeasti nautin?
-Mitä kehoni kaipaisi juuri tänään?
-Mitä uutta haluaisin oppia?
-Tykkäänkö liikkua mieluummin yksin vai yhdessä?
-Mistä löytäisin itselleni sopivat leikkikaverit?

Kaikki meistä eivät tykkää samoista leikeistä, mutta jokaiselle löytyy varmasti itselle sopiva tapa nauttia liikunnan riemusta – nauttia niin, että ajankulu unohtuu ja kuntokin parantuu kuin huomaamatta. Niin kuin lapsena, liikunta voi olla aikuisenakin leikkiä. Lähdetkö mukaan :-)?

joy

Kuva: Aura Nukari

FlowSister – Susanna Jussila on juoksuun ja joogaan erikoistunut koulutettu personal trainer ja hyvinvointivalmentaja. FlowSister toimii pääkaupunkiseudulla ja tuo palvelut tarvittaessa vaikka kotiisi. Lue lisää kohdasta Valmennuspaketit.

Mainokset

2 kommenttia artikkelissa “Mitä jos liikunta olisikin…leikkiä?

  1. Juuri eilen viimeksi ajattelin aivan samaa kun olin lasteni kanssa pihalla ja katselin kun he leikkivät tramboliinissa pallon kanssa. Siinä itsekin sitten innostuin sen verran että harjoittelin käsillä seisontaa kovunrunkoa vasten. Rannalla tein pari kärrynpyörää, vaikka tekniikkani on kaukana täydellisestä. Lapsilla liikkuminen on niin luonnolista ja ennen kaikkea hauskaa. Tätä samaa olen hakenut ja nyt tuntuu että viime vikkoina olen viimein löytänyt sellaisen itselle sopivan rytmin, jonka seurauksena olen nauttinut liikkumisesta enemmän kuin koskaan ennen. Eilen nukkumaan mennessä ajattelin että olisipa jo seuraava päivä niin pääsen taas liikumaan. Avain tähän on ollut maltti; koitan kuunnella kehoani ja tehdä kaiken sen mukaan miltä kulloinkin tuntuu. Ja oikeastaa vähän ali sen, että tehoja jää seuraavallekin päivälle. Näin tehdessä treenin jälkeen on uupumuksen sijaan ihana olo pitkään. Melkein verrattavissa avantouintiin, paitsi että ei palella ja väsytä niin paljon 🙂

    Liked by 1 henkilö

  2. Kiitos samaistumisestasi Sauli! Kyllä luovuus ja leikkimielisyys tuo liikkumiseen ihan erilaisen fiiliksen. Vaikka liikunta on aina ollut intohimoni, entisenä kilpaurheilijana meni pitkään ennen kuin löysin tuon ”lapsenomaisen” uteliaisuuden takaisin. Sen jälkeen onkin tullut laajennettua lajivalikoimaa ihan uusille urille – juoksua kuitenkaan unohtamatta. Kehonpaino- ja hallintaharjoitteet olen itsekin kokenut varsin toimiviksi! Niissä riittää aina sopivaa haastetta. Ja oi sitä iloa, kun oppii jotain uutta :-D!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s