Joskus elämässä on oltava itse itsensä leijonaemo

leijonaemo

Anna itsellesi hoivaa ja huoltoa. 

Joskus pienen (tai vähän isommankin) leijonan elämässä on aikoja, jolloin oma rakas emo sairastuu. Emosta ei ole antamaan sitä hoivaa ja huoltoa, jota pienokainen niin kovasti tarvitsisi. Voi olla, että leijonaisäkään ei ole paikalla. Ehkä sillä on omia huolia tai se kaipaisi itsekin tukea. Silloin pienokaisen on selviydyttävä omin voimin, opeteltava tukemaan itse itseään. Se matka voi olla rankka, sillä nuo taidot eivät tule helpolla. Jonakin päivänä pienokaisesta kuitenkin kasvaa aikuinen. Jos käy oikein hyvin, niin ehkä sellainen leijonaemomainen – hieman ennalta epäilevä, herkästi puolustautuva ja rajojaan suojeleva, isosydäminen ja lempeä hoivaaja.

Perinteisesti leijonaemous on liitetty vanhemmuuteen ja etenkin äidin palavaan suojeluvaistoon omia lapsiaan kohtaan.  Mutta voisiko leijonaemous olla myös ominaisuus, jonka yksilö omaksuu elämän vaikeina hetkinä? Supervoima, jonka avulla voi selviytyä silloinkin, kun tuntuu, että maailma romahtaa ja on ihan yksin? Voisiko leijonaemous olla myös omasta sisäisestä lapsesta huolehtimista?

Vertaistukea erityislasten vanhemmille tarjoavan Leijonaemot yhdistyksen* sivuilla leijonaemous määritellään mm. seuraavasti:

Leijonaemous ei ole taisteluita tai taistelemista, vaan erityisen huomion tarpeessa olevan lapsen hoivaamista ja huoltamista

Leijonaemous on sitä, että olen oman lapseni puolella – en ketään vastaan – vaan nimenomaan pitääkseni hänen puoliaan, jotta hänen elämänsä olisi mahdollisimman hyvää elämää.

Leijonaemous on sitä että me vanhempina mahdollistetaan erityistemme mahdollisimman normaali elämä.”

”Leijonaemous on myös luovuutta ja iloa, on ihanaa ja mahtavaa, kun oma tai jonkun emon/isin pentunen saavuttaa suuren virstanpylvään.

Mitä siis voisimme oppia leijonaemoilta suhteessa itseemme? Itsestä huolehtimista, itsensä tukemista, lempeyttä, tervettä itserakkautta, rajan vetoa, oman voiman suojelua ja omista saavutuksista iloitsemista. Aika hienoja juttuja, eikö? Väitän, että kun näitä tarpeeksi kauan harjoittaa, niin tulee väistämättä hetki, jolloin haluaa myös laittaa hyvän kiertämään. Aivan kuten leijonaemot – jakaa oppimaansa ja tukea muita.

Emoille ja erityisille elämille 🙏

*Lähde: Leijonaemot – Mitä on leijonaemous?

FlowSister – Susanna Jussila on juoksuun ja joogaan erikoistunut koulutettu personal trainer ja hyvinvointivalmentaja, jonka intohimona on kehonkuuntelu ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Lue lisää kohdasta Valmennuspaketit. 

Mainokset

Kehoyhteys on kuin läheinen ihmissuhde – se elää yhteisistä hetkistä, kuuntelusta ja kompromisseista

tasapaino.keho

Kehoa kuuntelemalla voi löytää lisää tasapainoa arkeensa.

Mitä tarkoittaa, että on yhteys omaan kehoonsa? Ajattelen usein, että suhde kehooni on kuin läheinen ystävyyssuhde. Se elää yhteisistä hetkistä, kuuntelusta ja kompromisseista. Ainoana erona ystävyyssuhteeseen on se, että keho on jatkuvasti läsnä. Halusit tai et, elät sen kanssa joka päivä. Miten siis pitää välit hyvinä?

Tässä kolme yksinkertaista tapaa vahvistaa (ja ylläpitää) yhteyttä omaan kehoonsa:

  1. Ole kiinnostunut siitä, miten kehollasi menee.

Ole utelias kehosi suhteen. Näytä, että olet kiinnostunut ja haluat tietää, miten kehosi voi. Kysy usein: mitä kuuluu?  Kysy myös tarkentavia kysymyksiä, kuten: Miltä kehossasi tuntuu? Mitä kehosi kaipaa? Voisitko olla jotenkin avuksi? Osoita, että olet paikalla itseäsi ja kehoasi varten.

  1. Kuuntele.

Harjoittele hyväksyvän läsnäolon taitoa omassa kehossasi. Unohda hetkeksi kaikki muu, käännä aistit sisäänpäin ja keskity vain kuuntelemiseen ja kehosi viestien vastaanottamiseen. Miltä olosi tuntuu? Miltä hengityksesi tuntuu? Miltä asentosi tuntuu? Miltä ilma tuntuu ihollasi – kylmältä, kuumalta, sopivalta? Onko jokin kehon osa, johon on vaikea saada yhteyttä? Tuntuuko jokin kehon osa jäykältä? Pyri ainoastaan havainnoimaan. Vältä arvostelua ja liikaa analysointia. Tämä harjoitus voi olla yksinkertaisuudessaan hyvin vaikea, mutta suhtaudu siihenkin uteliaan lempeästi. Sinun ei tarvitse ratkaista mitään, riittää kun olet läsnä ja tarkkailet. Jokainen harjoitus auttaa sinua tulemaan tietoisemmaksi omasta kehosta, tunteista ja ajatuksista.

  1. Tee kompromisseja.

Niin kuin läheisissä ihmissuhteissa myös keho-mielisuhteessa on tehtävä jatkuvasti kompromisseja erilaisten ajatusten ja tunteiden välillä. Esimerkki: Vaikka mieli vetäisi viidettä iltaa peräkkäin sohvan nurkkaan, on hyvä tarkastella asiaa kehon kannalta. Liike voi olla suurinta lempeyttä. Tai päinvastoin: jos mieli on tottunut piiskaamaan sinua jatkuvasti eteenpäin, on rakkautta opetella lepäämään. Kun herkistyt kehosi viesteille, tulet pian huomaamaan, että kompromissin hetkiä on ihan jatkuvasti.

Parhaimmillaan kehon kuuntelu on paljon muutakin kuin sen kuulostelua, milloin on hyvä levätä, milloin syödä, ja milloin liikkua.  Se on jatkuva olemisen tila, jossa kehosi kautta saamasi informaatio auttaa sinua löytämään tasapainon arjessasi – niin työssä, vapaa-ajalla kuin vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.

Keho voi olla yksi elämäsi parhaista ystävistä. Eikä se jätä sinua koskaan. ❤️

EDIT. Rehellisyyden nimissä kohdat 1-3 eivät ole yhtään niin simppeleitä kuin miltä ne kuulostavat. Mutta mikä tärkeä suhde olisi helppo? Takaan, että harjoitus palkitaan.

FlowSister – Susanna Jussila on juoksuun ja joogaan erikoistunut koulutettu personal trainer ja hyvinvointivalmentaja, jonka intohimona on kehonkuuntelu ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Lue lisää kohdasta Valmennuspaketit

Luota itseesi herkkäkehoinen – vain sinä tiedät, mitä tarvitset

 

joogamatolla

Pidä huolta itsestäsi. Se on kaikkien parhaaksi. 

”Itsensä hyväksyminen on yksi tärkeimmistä ja samalla vaikeimmista tehtävistä, jotka elämässämme kohtaamme”, sanoo aivotutkija Ken Mogi.* Se mikä on älyttömän vaikeaa, osoittautuu usein myös todella palkitsevaksi, ainakin jossain vaiheessa. Olen vielä tuolla matkalla.

Itselläni henkistä painia on aiheuttanut viime aikoina erittäin herkkä keho, erityisesti hermosto, joka kuormittuu hyvin helposti ja vaatii paljon palautumisaikaa, niin sanottua ”tyhjäkäyntiä”. Ja nyt en tarkoita pelkästään liikunnasta palautumista, vaan ihan normaalielämästä toipumista.

Minulle hermostollista kuormittumista aiheuttavat muun muassa tiukat aikataulut, yllättävät muutokset, hälinä, kovat äänet ja toisen ihmisen hermostuminen (kyllä – jälkimmäinen ärsyttää itseänikin).  Nämä kaikki saavat järjestelmäni ylivirittymään ja helposti ”taistele tai pakene” stressitilaan.  Tämän lisäksi monet asiat, joista nautin, kuten sosiaaliset tilanteet, kyläily ja paikasta toiseen matkustaminen, vaativat veronsa. Monesti tuntuukin siltä, että se mitä kutsutaan ”normaaliksi elämäksi” ei ole minua varten.

Minulle kehon ja mielen hyvinvointi kulkee käsi kädessä. Jos kehoni ei voi hyvin ja hermostoni on ylikuormittunut, mieleni on samea ja poissaoleva. Stressin jatkuessa tulen myös helposti alakuloiseksi, ärtyneeksi ja voin yksinkertaisesti huonosti. Luovuus katoaa ja luonteelleni ominainen ilo ja valoisuus muuttuvat raskassävytteiseksi suorittamiseksi (lue: selviytymiseksi).  Minulla on myös taipumusta erilaisiin kehollisiin kiputiloihin kuten hermoperäisiin särkyihin, jotka ovat viimeinen merkki siitä, että kuormittuminen on liian kovaa.

Voidakseni hyvin arjessa, tarvitsen paljon olemista, tyhjää tilaa ja omaa, luovaa aikaa. Se ei tule itsestään ja vaatii priorisointia. Itsensä priorisointi ei ole aina helppoa — joutuu rajaamaan, sanomaan ”ei” ja hyväksymään, että kaikkea ei jaksa ja jokaista ei voi miellyttää. Ei edes niitä kaikkein rakkaimpia, aina. Mutta uskon ja luotan siihen, että pohjimmiltaan minulle tärkeimmät ihmiset arvostavat sitä, että voin hyvin. Ja loppujen lopuksi sinä olet ainut, joka tietää, mitä tarvitset.

Tässä kolme rohkaisevaa ajatusta sinulle, jolle on suotu tavallista herkempi keho:

  1. Pidä huolta itsestäsi. Sinun hyvinvointisi on tärkeää myös läheisillesi. Jos se tarkoittaa enemmän omaa aikaa, ota sitä. Se on lopulta kaikkien parhaaksi.

 

  1. Hiljennä tahtia. Nykyinen elämänrytmi ei yksinkertaisesti sovi kaikille. Vaikka et kykenisi samaan mihin moni ympärillä oleva, se ei tee sinusta huonompaa. Opettele sen sijaan nauttimaan herkkyydestäsi, rikkaasta olemisen taidosta.

 

  1. Luota itseesi. Se, mikä tuntuu huonolta kehossasi, ei todennäköisesti tee sinulle hyvää. Ole kiitollinen kehosi viesteistä ja uskalla toimia itsesi parhaaksi. Vain sinä tiedät, mitä se tarkoittaa.

 

*Ken Mogi: Löydä oma Ikigai – Japanilainen tie elämänvoimaan. Suomentanut Katri Mäkinen.

FlowSister – Susanna Jussila on juoksuun ja joogaan erikoistunut koulutettu personal trainer ja hyvinvointivalmentaja, jonka intohimona on kehonkuuntelu ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Lue lisää kohdasta Valmennuspaketit.