Liike voi olla väylä syvempään itsetuntemukseen – 3 tapaa tuoda lisää kehotietoisuutta liikkumiseen

DSC_5745

Kuva: Aura Nukari

Usein ajattelemme liikuntaa ”treenaamisena”, fyysisenä suoritteena, jonka tarkoitus on pitää huolta kunnostamme tai ennaltaehkäistä passiivisen työn aiheuttamia kremppoja. Nämä ovat toki molemmat hyviä ja riittäviä syitä liikkua.

Harvemmin kuitenkaan puhutaan liikkumisen syvemmästä ulottuvuudesta. Siitä, että liikkuessa on mahdollisuus löytää syvempi yhteys omaan kehoonsa. Että liike on parhaimmillaan paitsi kehon, myös mielen ja sielun lääkettä.

Liike voi olla väylä syvempään itsetuntemukseen ja keholliseen läsnäoloon. On paljon lajeja, joissa keskitytään suoraan keho-mieli yhteyden vahvistamiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi perinteiset itämaiset lajit kuten jooga, chikung tai taiji.

Suomessa luontoliikkuminen on usein toiminut syvemmän yhteyden lähteenä. Metsäkävelyt, hiihto valkoisilla hangilla, avantouinti, patikointi tuntureilla tai soutelu järvenselällä ovat kaikki esimerkkejä kotimaisista keho-mieli lajeista.

Kehon ja mielen yhteyttä voi kuitenkin harjoittaa missä tahansa liikunnassa. Kyse ei ole niinkään siitä, mitä tekee, vaan miten tekee.

Monille rauhallinen liike on helpompi tapa vahvistaa kehoyhteyttä kuin perinteinen paikallaan meditointi. Liike voimistaa kehon sisäisiä tuntemuksia ja auttaa säilyttämään huomion sisäisessä aistimaailmassa. Parhaimmillaan liikkuminen on yksi meditaatiomuoto muiden joukossa.

Pohjimmiltaan ero suorittavan liikunnan ja läsnäolevan liikkeen välillä on kiinni vain huomion tietoisesta keskittämisestä, jota voi onneksi harjoitella. Tuomalla huomion tietoisesti omaan kehoonsa, tuo automaattisesti mukaan syvemmän ulottuvuuden siihen, mitä on tekemässä.

Tässä kolme keinoa, joilla voit lisätä läsnäoloa omassa kehossasi liikunnan aikana – ja minä hetkenä tahansa:

1. Tunnustele hengitystäsi. Hengitys on avain mielestä kehoosi. Jos mielesi lähtee vaeltamaan päivän kauppalistoihin, työasioihin tai mihin tahansa muuhun kuin siihen, mitä olet parhaillaan tekemässä, palaa takaisin hengitykseen. Näin autat itseäsi siirtämään huomion ja läsnäolon takaisin omaan kehoosi. Jos hengitykseen keskittyminen on vaikeaa, voit toistaa mielessäsi ”hengitän sisään”, ”hengitän ulos”. Voit myös tunnustella hengitystäsi laittamalla kämmenen kevyesti esimerkiksi vatsan tai rintakehän päälle.

2. Tarkkaile kehosi asentoa. Alkuun kannattaa valita jokin fokus. Keskity esimerkiksi lantioon ja tarkkaile, miten lantiosi asento vaikuttaa ylös selkärankaan (aina päähän asti) ja alas jalkoihin. Muita hyviä huomion ankkureita ovat esimerkiksi syvien vatsalihasten tuki tai yläselän ryhti. Ole utelias, vaihtele fokusta ja opettele tuntemaan kehosi sisältäsi käsin. Voit käyttää apuna myös peiliä. Pikkuhiljaa opit tuntemaan kehosi paremmin myös ilman ulkoista palautetta.

3. Keskity siihen, mitä kehossasi tapahtuu ja miltä se tuntuu. Käännä aistit sisäänpäin ja tarkkaile kehosi tuntemuksia. Oli kyse sitten askelkyykystä tai jooga-asanasta, kehosi välittää sinulle viestiä jatkuvasti. Opettele kuuntelemaan kehoasi ja tee muokkauksia liikkeeseen tarpeen mukaan. Kun teet liikkeet hitaasti ja hallitusti, pysyt paremmin mukana kehosi tuntemuksissa.

Tiesitkö että? 

Ulkoisten tuttujen aistiemme lisäksi kehomme sisällä on kokonainen aistijärjestelmä, interoseptio, jota voidaan kutsua myös kehon “sisäiseksi tuntemukseksi”. Sen avulla aistimme esimerkiksi sydämen sykkeen, hengityksen liikkeen, nälän, kivun, lämmön tai viileyden sekä perustavanlaatuiset tunteet kuten pelon, rauhan tai perhoset vatsanpohjassa. Sisäinen aistijärjestelmämme pitää sisällään myös proprioseption eli asento- ja liikeaistiin, joka välittää tietoa kehomme suhteesta tilaan ja liikkeeseen. Proprioseption avulla ihmisen on mahdollista tuntea ja tiedostaa kehonsa asentoa ja liikkeiden vivahteita. 

FlowSister – Susanna Jussila on juoksuun ja joogaan erikoistunut koulutettu personal trainer ja hyvinvointivalmentaja, jonka intohimona on kehonkuuntelu ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Lue lisää kohdasta Valmennuspaketit. 

 

 

 

Nauti kesästä koko keholla – Kesähuoltoa keholle ja mielelle -verkkokurssi alkaa 1.6.

promokuva8Monella meistä kesä tarkoittaa taukoa kuntosalilta, työmatkamatkapyöräilystä ja muista totutuista liikuntarutiineista. Sen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa totaalistoppia hyvän olon rutiineille. Kesä on parasta aikaa nauttia luonnosta ja leppoisasta liikkeestä. Kun annat tilaa luovuudelle ja leikkimielisyydelle, huomaat, että kesä tarjoaa mitä parhaimmat puitteet kehoa ja mieltä hellivälle liikkeelle ja hoitavalle läsnäololle.

Kesästä voi nauttia koko keholla, niin että loman jälkeen työn ääressä hankitut jumit ovat poissa ja mieli on entistä kirkkaampi. Tämä ei vaadi mitään suuria toimenpiteitä, vaan pikemminkin pieniä hoitavia hetkiä, jotka annat itsellesi ja kehollesi. Miltä kuulostaisi juurruttava aamun avaus paljain varpain, pari elvyttävää liikettä grillailun lomassa, hoitavat venytykset puuta vasten tai ex-tempore jumppa puistonpenkillä?

Kesähuoltoa keholle ja mielelle -verkkokurssi kutsuu sinut lempeästi itsesi ja kehosi äärelle missä ja milloin vain!  Tämä kurssi on sinulle, joka haluat jättää stressin taaksesi ja nauttia kesästä koko keholla.  Kurssilla keskitytään tähän hetkeen ja nautitaan liikkeestä ulkoilmassa ilman sen suurempia tavoitteita tai suunnitelmia. Luontoyhteys terästää aisteja ja tuo liikkumiseen uuden syvemmän elementin, kun vain annamme sille mahdollisuuden.

Katso kurssin esittelyvideo:

 

Tämä kurssi on Sinulle, joka:

– kaipaat elvyttävää ja vahvistavaa liikettä työpäivien lomaan

– haluat pitää hyvänolon rutiineista kiinni myös lomalla, mutta tehdä sen leppoisammin

– haluat nauttia kesästä koko keholla grillailua ja chillailua unohtamatta

– haluat palata kesän jälkeen arkeesi entistä energisempänä ja vetreämpänä

– haluat päästä liikkumisen alkuun ilman tavoitteita ja mahdollisimman matalalla kynnyksellä

– liikut aktiivisesti ympäri vuoden, mutta kehon huoltaminen meinaa unohtua

– kaipaat elämääsi lisää luovuutta, läsnäoloa, iloa ja leikkimielisyyttä

– haluat oppia tuntemaan kehosi paremmin

– etsit syvempää kehon ja mielen yhteyttä.

Olitpa hyötyliikkuja tai aktiivisporttaaja tämä kurssi antaa sinulle inspiraatiota ja uusia ideoita kokonaisvaltaiseen kehon ja mielen huoltamiseen.

Kurssi sisältää 6 viikon mittaista keho-mieli-moduulia, jotka kannustavat sinua läsnäolevan ja lempeän liikkeen pariin luontoyhteyttä unohtamatta.

Kurssi on suunniteltu siten, että voit halutessasi tehdä kaikki harjoitukset ulkona luonnon helmassa.

Jokainen moduuli sisältää elvyttävän tai vahvistavan harjoitusvideon (3-4:n liikkeen perässä tehtävän liikesarjan), kehomeditaation (äänivideo), ulkona tehtävän venytyksen (kuva & ohjeistus), viikon hyvän olon vinkit, viikoittaisen hyvän mielen haasteen ja voimaannuttavan kirjoitusharjoituksen.

Kurssin hinta 39,00 € sisältää:

– ennakkomateriaalit, mm. herättelevä liikesarja (video)

– jokaisen viikon alussa hyvän olon vinkit

– jokaisen viikon alussa elvyttävän tai vahvistavan harjoitusvideon (3-4:n liikkeen ohjatun liikesarjan), joka on sovellettavissa missä ja milloin vaan

– jokaisen viikon alussa rentouttavan kehomeditaation (äänivideo)

– ulkona sovellettavan viikon venytyksen (kuva & ohjeistus)

– viikoittaisen hyvän olon haasteen

– viikon runon & keho- ja/tai luontoyhteyttä vahvistavan kirjoitusharjoituksen

– keskustelumahdollisuuden muiden kurssilaisten kanssa

– yhteensä 7 ohjattua harjoitusvideota ja 6 kehomeditaatiota

– kurssialustan käytön koko kesän ajan, elokuun loppuun asti. Kurssille voi ilmoittautua 15.6.2020 saakka.

promokuva7

Kurssilta saat:

– vetreämmän kehon ja simppelit harjoitukset, joiden avulla pidät jumit loitolla

– lempeän laskeutumisen lomalle ja välineitä, jotka auttavat sinua palaamaan sisäisen rauhan tilaan

– madallettua kynnystäsi liikuntaan, kun huomaat, että harjoituksia voi tehdä missä ja milloin vain

– vahvistusta oman kehosi kuuntelemiseen ja huolenpitoon niin lomalla kuin arkena

–  innostumisen eväitä ja sisäistä motivaatiota liikkumiseen

– kokemuksen siitä, että liike voi olla myös helppoa, leikkisää ja nautinnollista

– syviä hyviä hetkiä oman kehosi ja luontoäidin kanssa.

Kurssin ohjaajana toimii koulutettu personal trainer (EHFA) ja joogaopettaja (RYT300) Susanna Jussila. Lisätietoa Susannasta löydät täältä. Susanna on pitänyt aiemmin suosittua  Elämäsi kuntoon -verkkokurssia, joka on kerännyt paljon kiitosta muun muassa lempeästä ja kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta.

2 eri maksutapaa – valitse itsellesi sopivin

VERKKOPANKKI- TAI LUOTTOKORTTIMAKSU yhdessä erässä 39,00€

LUOTTOKORTTIMAKSU kahdessa erässä 19,50€ (x2)

Tervetuloa nauttimaan kesästä koko keholla! Kurssi alkaa maanantaina 1.6.2020. Pääset käsiksi ennakkomateriaaleihin heti.

HUOM. Kurssin harjoitukset on suunniteltu terveelle liikuntakykyiselle ihmiselle. Mikäli sinulla on fyysisiä rajoitteita tai vammoja, varmistathan liikkeiden sopivuuden omalta lääkäriltäsi. Kurssi ei sisällä yksilöohjausta.

kesahuoltoa_kurssikuva_info

 

Millainen on sinun henkinen selviytymispakettisi? Olisiko nyt aika täydentää sen sisältöä?

DSC_5937

Kirjoittaminen on voimakas väline omien tunteiden kohtaamiseen. Valokuva: Aura Nukari 

Urheilu oli pitkään itselleni ainut stressinhallintakeino ja tapa purkaa tunteitani. Jos päivä oli henkisesti kuormittava, vetäisin kotiin päästyäni lenkkarit jalkaan ja juoksin epämääräisen raskasta oloani karkuun.

Olo helpotti hetkeksi, mutta pinnan alla tuntemukset odottivat edelleen kohtaamistaan. Hikitreeni oli lopultakin vain tapa reagoida, aikalisä, mutta se ei auttanut minua vapautumaan sisälläni vellovista tunteista. Jossain vaiheessa kehoni ilmoitti, että nyt saa riittää. Se kehitti erilaisia vaivoja, jotka estivät minua enää juoksemasta karkuun. Silloin aloin tosissani miettiä, millä muilla tavoin voisin pitää huolta henkisestä hyvinvoinnistani.

Sittemmin henkinen selviytymispakettini on täydentynyt useammalla lempeällä keinolla. Tässä omat suosikkini:

1. Kirjoittaminen. Kun meno sisälläni käy liian tyrskyisäksi tai en saan kiinni tunteistani, istun alas ja tartun kynään. Kirjoitan ulos sen, mikä tuntuu epämääräiseltä. Joskus sanat tulevat ulos pitkinä ja sekavina lauseina, joskus muutamana voimakkaana ajatuksena. Kynä kädessä auttaa minua löytämään yhteyden päästä sisimpääni ja tuomaan paperille sen, mistä en muuten meinaa saada käsitystä.

2. Lempeä, rauhallinen liike (ei treeni!). Tämä on itselleni useimmiten joogaa, mutta se voi olla mitä tahansa luovaa ja pehmeää liikehdintää. Rauhallinen, tutkiva liike laittaa sisälläni liikkeelle sen, mikä muuten kulkisi mukanani epämääräisyytenä tai raskaana möykkynä. Kun en mieti tiettyä harjoitusta tai koreografiaa, vaan annan liikkeen nousta sisältä käsin, kehoni kertoo sen, mitä sillä on sanottavaan. Kertomus tulee tuntemusten muodossa – minun ei tarvitse sitä ymmärtää, riittää, että koen ja olen läsnä.

3. Meditointi. On olemassa paljon erilaisia meditaatiotekniikoita ja harjoituksia, mutta itselleni riittää se, että haen mukavan istuma-asennon ja suljen silmäni. Kun maltan pysähtyä hetkeksi, annan sisäisille tyrskyilleni mahdollisuuden tulla kuulluksi. Usein jo tämä auttaa palaamaan takaisin kevyempään ja rauhallisempaan olotilaan. Joskus istuminen tuntuu erityisen vaikealta. Silloin en pakota itseäni pysymään paikallani, vaan pidän silmät kiinni ja kokeilen lempeää liikettä sen sijaan.

4. Luonto. Metsä ja merenranta toimivat aina. Kun lähden luontoon rauhoittumistarkoituksessa, unohdan lenkkeilyn ja annan itselleni luvan haahuilla juuri sinne, minne jalat sattuvat viemään. Jos mieli tuntuu erityisen sekavalta, keskityn tietoisesti siihen, miten askel osuu maan pintaan ja miten maa kannattelee minua. Rakastan myös tuijotella puiden latvoja ja kuunnella veden liplatusta. Luonto palauttaa takaisin maan pinnalle ja muistuttaa minua omasta pienuudestani. Kun asioihin saa perspektiiviä, olo rauhoittuu kuin itsestään.

5. Hevoset. Olen löytänyt takaisin vanhan rakkaan harrastukseni. Hevosten kanssa touhutessa kaikki turha katoaa, aistit terästäytyvät ja mieli laskeutuu tukevasti tähän hetkeen. Onnistuneen ratsastustunnin jälkeen olo on huima –  kokemus saattaa tuntua kehossa vielä päivän-pari sen jälkeenkin.

Millainen on sinun henkinen selviytymispakettisi? Jos tuntuu, että tarvitset täydennystä, nyt voi olla hyvä aika harjoitella uusia itsehoitokeinoja. Tällä hetkellä myös netissä on saatavilla paljon erilaisia kursseja ja ilmaisia harjoituksia.

Mikä voisi toimia sinulle? Kokeile rohkeasti!

FlowSister – Susanna Jussila on juoksuun ja joogaan erikoistunut koulutettu personal trainer ja hyvinvointivalmentaja, jonka intohimona on kehonkuuntelu ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Lue lisää kohdasta Valmennuspaketit. 

Kuntosali kiinni? Näin sovellat kuntosaliohjelmaa kotikonstein

askelkyykky

Askelkyykky paikallaan on tehokas liike, joka vahvistaa jalkalihasten lisäksi myös kehonhallintaa.

Poikkeuksellinen tilanne on sulkenut suurimman osan maamme kuntosaleista. Liikunta on silti monelle meistä tärkeä osa arkea – ja voi olla juuri se merkittävä tekijä, joka auttaa jaksamaan vaikeiden aikojen ylitse. Lempeä, ei liian rasittava liikunta lievittää stressiä ja auttaa piristämään mieltä. Hyvä kunto tukee myös vastustuskykyä ja auttaa toipumaan sairastumisesta nopeammin. Siksi omasta fyysisestä kunnosta huolehtiminen on tärkeää myös poikkeusaikoina.

Moni meistä miettiikin nyt, miten treenata niin, että lihaskunto pysyisi yllä myös karanteenin ajan. Tässä 5 vinkkiä, miten sovellat kuntosaliohjelmaasi kotikonstein – jopa ilman lisävälineitä:

1. Keskity isoihin lihasryhmiin ja valitse liikkeitä, jotka kuormittavat kehoa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.

2. Suosi ylävartalolle punnerruksia (etunojapunnerrus, pystypunnerrus, lapapunnerrus) ja vetoja (leuanveto, lapaveto, kulmasoutu tai yhden käden kulmasoutu). Moni liikkeistä on sovellettavissa kahvakuulan ja käsipainon lisäksi oman kehon painolla tai esimerkiksi kuminauhalla. Mikäli sinulla ei ole mitään välineitä käytössäsi kokeile rinta-hartiaseudulle erilaisia etunojapunnerrusvariaatioita ja selkälihaksille lapapunnerrusta ja selän ojennusta päinmakuulla.

Enemmän haastetta kaipaaville toimii myös hartiapunnerrus jalat korokkeella tai seinää vasten käsillä seisten. Nyt voisi olla myös hyvä hetki hankkia kotiin leuanvetotanko (onnistuu myös netistä!).

3. Hae jaloille haastetta hyppy- tai porrastreenillä. Erilaiset askelkyykkyvariaatiot (eteen, taakse, sivuille tai paikallaan) toimivat hyvin kotioloissa lisäpainoilla tai ilman. Haastetta voi hakea erilaisilla hypyillä (jännehyppy, kyykkyhyppy tai hiihtohyppy paikallaan) tai porrastreenillä.

4. Vahvista monipuolisesti keskivartaloa. Vatsalihaksia on helppo tehdä pelkällä oman kehon painolla ja liikettä tuunaamalla löytyy jokaiselle sopiva variaatio. Tässä muutamia esimerkkejä:

-istumaannousu suoraan tai kiertäen: joko puoliväliin tai ylös asti. Haastetta saat tekemällä liikkeen mahdollisimman hitaasti nikama nikamalta.

-tuulilasinpyyhkijät: jalat koukussa tai suorina. Jälkimmäinen on raskaampi.

-jalkojen laskut selinmakuulla: tee liike vain siihen asti, kun keskivartalon tuki säilyy eikä alaselän notko pääse syvenemään.

-lankku: helpotettu versio sujuu polvet maassa.

5. Hyödynnä mahdollisesti aiemmin saamiasi kuntoutusohjeita. Onko kehossasi joko heikko lenkki? Nyt on hyvä aika kaivaa vanhat fyssarin kuntoutusohjeet laatikosta ja vahvistaa kehoa sisältä käsin.

Valitse yhteensä noin 8 liikettä (esimerkiksi 2 rinta-hartiaseudulle, 2 selälle, 2 jaloille ja 2 keskivartalolle) ja tee jokaista liikettä  noin 2-3 kierrosta, 10-15 toistoa oman kunnon mukaan.

Mikäli tarvitset liikkeisiin ohjeistusta, Youtubesta löytyy paljon hyviä tekniikkavideoita. Syötä liikkeen nimi hakusanaksi ja kurkkaa tarkempi ohjeistus.

FlowSister – Susanna Jussila on juoksuun ja joogaan erikoistunut koulutettu personal trainer ja hyvinvointivalmentaja, jonka intohimona on kehonkuuntelu ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Lue lisää kohdasta Valmennuspaketit. 

Kehotietoinen juoksu – 5 vinkkiä lenkkipolulle

juoksu

Juokseminen on ihana tapa tuntea olevansa elossa.

Juokseminen on voimakas tapa fiilistellä kehollisuutta ja maadoittua samaan aikaan. Monesti saatamme kuitenkin hölkätä menemään niin sanotulla ”autopilotilla” – ajatuksemme seikkailevat omissa maailmoissaan ja jalat käyvät kuin itsekseen. Tässä ei sinänsä ole mitään väärää ja joskus yksinkertaisesti tarvitsemme autopilottia rentoutuaksemme. Parhaimmillaan juoksu on kuitenkin paljon enemmän.

Juokseminen tarjoaa kokonaisvaltaisen meditatiivisen kokemuksen, jonka aikana voit syventyä sisäisiin tuntemuksiin ja oppia kommunikoimaan kehosi kanssa paremmin.

Tässä 5 tapaa, joilla voit lisätä kehotietoisuutta lenkkipolulla:

1. Keskity kehoystävälliseen juoksuasentoon. Kun kiinnität huomiota kehosi asentoon ja tunnustelet sitä sisältä käsin, huomaat, miten se vaikuttaa askellukseesi ja saa olosi tuntumaan ja kevyemmältä ja ryhdikkäämmältä. Kiinnitä erityishuomiota lantioon – kannateltu keskiasento mahdollistaa askeleen tasaisen rullauksen ja auttaa kehoasi säilyttämään painopisteen optimaalisena. Lue lisää lantion oikeasta asennosta täältä.

Huomion kiinnittäminen lantion asentoon lisää myös tietoisuutta keskivartalon tuesta. Vahva ja aktiivinen keskivartalo on kehosi tukipylväs voimakasta tärähdystä aiheuttavassa juoksussa. Mitä kovempi vauhti, sitä enemmän tukea tarvitset keskivartaloltasi.

2. Tunne maa jalkojesi alle. Juoksuaskelluksen aiheuttama tärähdys toimii parhaimmillaan vahvana maadoittavana elementtinä. Tunne, miten jalkapohjasi osuu maan pintaan ja miten maa antaa sille tarvittavan eteenpäin vievän kimmokkeen. Se tukee sinua joka askeleelle.

Kiinnitä huomiota myös askellustuntumaan – miten jalkapohjasi osuu maata vasten? Onko paino tasaisesti jalan molemmilla sivuilla? Askellatko koko jalalla, päkiällä vai kantapään kautta rullaten? Mikään tyyli ei ole väärä, mutta jokin niistä voi sopia kehollesi paremmin kuin toinen. Kokeile, mikä tuntuu sinulle hyvältä. Askellus voi muuttua myös vauhdin mukana. Mitä kovempi vauhti, sitä helpommin paino hakeutuu päkiälle. Näin saat kehosi luonnollisen iskunvaimennuksen käyttöön parhaiten.

3. Tunnustele hengitystäsi ja sydämen lyöntejäsi. Yksi tapa pitää yllä kehotietoisuutta juoksun aikana on kiinnittää huomiota hengitykseen ja sydämen sykkeeseen. Huomaa, miten hengitys ja syke vaihtelevat lenkin aikana. Miltä hengityksesi tuntuu? Missä kaikkialla tunnet hengityksen? Miltä ilma tuntuu keuhkoissasi? Miltä sykkeesi tuntuu? Missä kohtaa se tuntuu? Miten sykkeesi reagoi matkaan ja tempoon? Opettele tunnustelemaan sykettäsi ilman mittaria. Aluksi voit pitää mittarin mukana ja tehdä oman arviosi aina ennen kuin tarkistat lukeman.

4. Vaihtele tempoa kehotuntemustesi mukaan. Juoksulenkin ei tarvitse olla aina tasavauhtista. Testaa eri tempoja ja huomaa, miten kehosi reagoi. Jonain päivänä hidas tasavauhtinen on juuri sitä mitä tarvitset, toisena päivänä se saattaa tuntua raskaalta junnaamiselta. Silloin voi toimia esimerkiksi hieman reippaammat vedot kävelypalautuksella. Anna kehosi viedä. Jos et tiedä, mitä se kaipaa, testaa.

 5. Lisää leikkimielisyyttä lenkkipolullesi. Temmon lisäksi lenkkipolulla voi rikkoa muitakin rutiineja. Uteliaisuus ja leikkimielisyys harhauttavat mielen pois autopilotilta ja auttavat tuomaan huomion tähän hetkeen. Mitä jos tekisit muutaman lihaskuntoliikkeen lenkin aikana (hyödynnä esim. puistonpenkit, telineet ja portaat) tai pysähtyisit venyttelemään puuta vasten? Testaa myös erilaisia maastoja ja hyödynnä rohkeasti luontoa. Hyppää kaatuneen puun rungon ylitse, tasapainoile kiven päällä, loiki kuin jänis ylämäkeen tai lankuta aina kun löydät sopivan alustan. Mitä muuta kivaa voisit keksiä lenkin varrella? Joskus voi riittää, kun juokset tutun lenkkipolun toisin päin.

FlowSister – Susanna Jussila on juoksuun ja joogaan erikoistunut koulutettu personal trainer ja hyvinvointivalmentaja, jonka intohimona on kehonkuuntelu ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Lue lisää kohdasta Valmennuspaketit. 

 

 

 

 

Kehotietoinen harjoittelu – 3 vinkkiä kuntosalille

chase-kinney-FMQBLyhD2HU-unsplash

Kuva: Chase Kinney / Unsplash

Tarvitseeko kuntosalilla aina tehdä se, mitä ohjelmassa lukee? Onko sama treenirutiini parasta kehollesi päivästä riippumatta? Jos ei, niin mistä tietää, miten rutiinia voi lähteä muuttamaan päivän – ja kehosi – tarpeita paremmin vastaavaksi?

Monella meistä on kuntosalille ammattilaisen (tai itsen) laatima ohjelma. Ohjelmassa on tietty määrä liikkeitä, x-määrä toistoja ja sarjoja. Omalle keholle suunniteltu treenirutiini on hyvä olla olemassa, mutta aivan yhtä tärkeää on opetella tarvittaessa poikkeamaan rutiinista ja kuuntelemaan kehon sen hetkisiä tarpeita. Tämän tyyppistä harjoittelua voi kutsua kehotietoiseksi harjoitteluksi. Mitä se tarkoittaa käytännössä – ja miten sitä voi soveltaa kuntosalilla?

Tässä 3 vinkkiä kehotietoisempaan kuntosaliharjoitteluun:

1. Uskalla kuunnella kehoasi ja keventää suunnitelmaa tarvittaessa . Jos olet päätynyt kuntosalille tiettynä päivänä, se tarkoittaa, että olet jo todennäköisesti tehnyt jonkinlaisen olotilan arvioinnin. Kehosi on valmis harjoitukseen levon tai esimerkiksi kevyen, palauttavan ulkoilun sijasta. Energiatasoissa ja kehotuntemuksissa saattaa kuitenkin olla suuria päiväkohtaisia eroja.

Jos olosi on syystä tai toisesta tavallista voimattomampi (esim. raskas päivä tai levottomat yöunet), ei kannata rasittaa hermostoa kovalla punttitreenillä. Tällöin voi esimerkiksi keskittyä tekemään samat liikkeet pienemmillä painoilla ja pidemmillä sarjoilla kevyesti ”pumppaillen” tai hyödyntää lisäpainojen sijasta oman kehon painoa. Myös tasapainoa ja liikkuvuutta kehittävät harjoitukset toimivat piristävinä vaihtoehtoina tukkoisille päiville.

2. Muokkaa liikepatteristoa kehotuntemustesi mukaan. Kiinnitä jo lämmittelyssä huomiota kehotuntemuksiisi. Onko jokin osa kehostasi erityisen jäykkä tänään? Tuntuuko eilinen juoksuharjoitus vielä arkuutena takareisissä tai onko istuminen saanut lonkankoukistajasi kiristymään? Ovatko hartiat tavallista tukkoisemmat tai selkäranka jäykistynyt? Muuta liikevalikoimaasi kehotuntemusten mukaan: valitse jäykille kehonosille isoja, avaavia liikeratoja ja aristaville lihaksille elvyttäviä, ei liian raskaita tai repiviä liikkeitä.

Jos olet aloittelija, sinulla ei välttämättä ole vielä kovin laajaa liikepatteristoa omasta takaa. Tarvittaessa konsultoi ammattilaista ja pyydä erilaisia – raskaampia ja kevyempiä – liikevariaatioita, joita voit soveltaa kehosi tarpeiden mukaan. Nykyään monilla kuntosaleilla on laitteiden ja vapaiden painojen lisäksi myös laaja valikoima erilaisia harjoitusvälineitä, kuten keppi, tasapainolauta, jumppapallo, kuminauhoja jne. Pyydä rohkeasti pt:n apua erilaisten välineiden käyttöön ja kysy, mitä liikkeitä hän suosittelisi juuri sinulle.

3.  Keskity kehotuntemuksiisi koko harjoituksen ajan. Kuntosaliharjoittelun ei tarvitse olla suoritus. Kokonaisvaltaisin ja tehokkain harjoitus ei välttämättä ole kaikkein rankin, vaan sellainen, joka tehdään ”oikein” ja kehontuntemuksia kuunnellen. Anatomisesti oikein tehtyä suoritustakin tärkeämpää on oppia tuntemaan, mitä kehossa tapahtuu ja miltä liikkeen pitäisi tuntua. Suuri osa kuntosaliharjoittelusta onkin parhaimmillaan fiilistelyä – ja hengitykseen keskittymistä. Kun pidät huomiosi kehotuntemuksissa ja hengityksen rytmissä, raskaistakin liikkeistä voi tulla meditatiivisia kokemuksia.

Paras kuntosaliharjoitus on sellainen, joka tekee kokonaisvaltaisesti hyvää kehollesi. Koska yksikään päivä ei ole samanlainen, ei harjoituksenkaan tarvitse olla.  Kehosi on paras ja luotettavin treenikaverisi – uskalla luottaa sen viesteihin!

FlowSister – Susanna Jussila on juoksuun ja joogaan erikoistunut koulutettu personal trainer ja hyvinvointivalmentaja, jonka intohimona on kehonkuuntelu ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Lue lisää kohdasta Valmennuspaketit. 

Liikunnan ei tarvitse olla kaavamaista suorittamista – 10 vinkkiä liikunnan iloon

P1244069.jpg

Kuva: Tuukka Lindholm 

Toivoisitko, että vuosi 2020 toisi mukanaan enemmän hyvää oloa ja energiaa? Tammikuu on hedelmällistä aikaa tarkastella omia arkisia tapoja ja harjoitella itselle sopivia hyvän olon rutiineja. Moni meistä innostuu myös liikkumaan ahkerammin. Jotta liikuntainnostus ei tyssäisi heti alkuspurtin jälkeen, on hyvä aloittaa maltilla ja unohtaa ryppyotsainen suorittaminen. Ilo ja läsnäolo kantavat paljon pidemmälle.

Tässä 10 vinkkiä, jotka auttavat herättämään liikunnan ilosi:

  1. Kuulostele kehoasi – minkälaista liikettä se kaipaisi?
  2. Liiku niin kuin sinusta tuntuu hyvältä.
  3. Mieti, minkälaisesta liikkeestä tai leikeistä pidit lapsena. Voisiko se johdattaa sinut ilon äärelle?
  4. Testaa rohkeasti eri lajeja. Tärkeintä ei ole onnistuminen vaan se, että uskaltaa kokeilla.
  5. Hae inspiraatiota ja hyvää oloa luonnosta. Se ilahduttaa aina!
  6. Keskity suorittamisen sijasta aistimiseen – siihen, mitä kehossa tapahtuu ja miltä se tuntuu.
  7. Ota mallia lapsista ja/tai eläimistä. He ovat mainioita liikunnan ilon lähettiläitä.
  8. Ole luova! Seuraa intuitiota, fiilistä ja hetken päähänpistoja. Liikkumisen ei tarvitse olla kaavamaista. Venyttele vaikka bussipysäkillä, hyppele metsäpoluilla tai testaa lasten leikkipuistoja.
  9. Laita lempimusiikki soimaan ja anna mennä – liiku niin kuin kukaan ei katsoisi.
  10. Kiitä itseäsi ja kehoasi yhteisistä hetkistä.

FlowSister – Susanna Jussila on juoksuun ja joogaan erikoistunut koulutettu personal trainer ja hyvinvointivalmentaja, jonka intohimona on kehonkuuntelu ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Lue lisää kohdasta Valmennuspaketit. 

Elämäsi kuntoon -verkkokurssi alkaa 13.1. – Unohda rääkki ja anna kehosi johdattaa sinut kestävän hyvän olon äärelle

kurssikuvasivustolle1Mitä jos uusi vuosi ei alkaisikaan itsekurilla ja ryhtiliikkeellä, vaan lempeydellä ja itsensä arvostamisella? Olisiko nyt aika antaa itsellesi lahjaksi hyvää oloa, joka kestää pidempään kuin repsahdukseen päättyvä kuntokuuri? Voisiko 2020 olla viimein se vuosi, jolloin hyvän olon rutiinit tulevat arkeen jäädäkseen?

Tammikuu on suosituinta aikaa tehdä elämäntaparemontti, mutta usein se päättyy yhtä nopeasti kuin on alkanutkin. Epäonnistuneen ryhtiliikkeen takaa löytyy usein liian kovat vaatimukset itseään ja omaa kehoaan kohtaan.

Kun muutosta lähestyy kiloista, senteistä tai kilometreistä käsin, homma menee helposti suorittamiseksi. Se aika, joka on tarkoitettu Sinun parhaaksesi, Sinun henkilökohtaiseksi voimavaraksesi, saattaa muodostua taakaksi ja huonoksi omaksitunnoksi. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla.

Elämäsi kuntoon -verkkokurssilla keskitytään itsensä rääkkäämisen ja kurittamisen sijasta oman kehon kuunteluun ja hyvän tekemiseen itselle. Katso kurssin esittelyvideo alta.

Tämä kurssi on Sinulle, joka:

– olet kyllästynyt tiukkoihin treenikuureihin ja haluat löytää lempeän ja kestävän tavan pitää itsestäsi huolta

– olet kadottanut liikunnan ilosi ja haluaisit löytää sen uudelleen

– haluaisit aloittaa säännöllisen liikkumisen, mutta tehdä sen mahdollisimman kätevästi omasta olohuoneesta käsin

– painit ruuhkavuosien keskellä ja etsit keinoja pitää itsestäsi parempaa huolta

– haluaisit oppia kuuntelemaan kehosi viestejä paremmin

– etsit kehon ja mielen tasapainoa.

Olitpa sohvapotaatti, hyvän sään lenkkeilijä tai entinen aktiiviliikkuja, tämä kurssi antaa sinulle inspiraatiota ja välineitä pitää itsestäsi ja kehostasi parempaa huolta.

promokuva7.jpg

Kurssi sisältää 12 viikon mittaista keho-mieli-moduulia, joiden avulla rakennettaan pala palalta Sinun arkeesi sopivia liikunta- ja hyvän olon rutiineja. Kurssi on suunniteltu siten, että sinulla on aikaa tutkailla oppimaasi ja lisätä liikunnan määrää pikku hiljaa.

Kurssin 9. viikkoon mennessä olet saanut käyttöösi yhteensä 16 liikkeen lihaskunto- ja liikkuvuusliikepankin sekä vinkkejä, miten voit soveltaa harjoituksia omassa arjessasi – silloinkin, kun harjoitteluun on vain vähän aikaa. Kurssilla hyödynnetään virallisia liikunta- ja ravitsemussuosituksia.

Jokainen teema auttaa sinua tutustumaan paremmin itseesi ja omaan kehoosi ja vie sinua lähemmäksi elämäsi kuntoa – sellaista, joka on riittävän hyvä ja juuri sinun arkielämääsi sopiva.

Viikko 1: Pysähtyminen

Viikko 2: Läsnäolo

Viikko 3: Lempeys

Viikko 4: Sitoutuminen

Viikko 5: Motivaatio

Viikko 6: Riittävyys

Viikko 7: Armollisuus

Viikko 8: Leikkimielisyys

Viikko 9: Monipuolisuus

Viikko 10: Sallivuus

Viikko 11: Kehon kuuntelu

Viikko 12: Kiitollisuus

promokuva1.jpg

Kurssin hinta 49,00 € sisältää:

– jokaisen viikon alussa innostavan tsemppaustekstin (tai ääniraidan)

– jokaisen viikon alussa teeman mukaisen pohdintaharjoituksen

– yhteensä 16 ohjattua harjoitusvideota, joihin sisältyy 8 lihaskuntoliikettä, 8 jooga-asanaa + 5 liikkeen lämmittelysarja

– viikkokohtaiset treenivinkit ja käytännön esimerkkejä siitä, miten voit soveltaa harjoituksia omaan arkeesi

– 3 rentouttavaa meditaatiota/hengitysharjoitusta

– entisen itsensärääkkääjän omia kokemuksia kurssin teemoista

– keskustelumahdollisuuden muiden kurssilaisten kanssa

– syventäviä lukuvinkkejä ja muuta lisämateriaalia

– kurssialustan käytön 17 viikon ajaksi, 10.5. asti. Kurssille voi ilmoittautua 26.1.2020 saakka.

Kurssilta saat:

– kehoa ja mieltä hellivät, kiireiseenkin arkeen soveltuvat harjoitukset ja käytännön vinkit niiden soveltamiseen

– vahvistusta oman kehosi kuuntelemiseen ja huolenpitoon

– tsemppausta ja käytännön työkaluja omien hyvän olon rutiiniesi muodostamiseen

– muistutusta siitä, että sinä olet kaiken tämän huomion ja huolenpidon arvoinen

– luottamusta ja lempeyttä omaa ainutlaatuista kehoasi kohtaan.

promokuva8.jpg

Kurssin ohjaajana toimii koulutettu personal trainer (EHFA) ja joogaopettaja (RYT300) Susanna Jussila. Lisätietoa Susannasta löydät täältä.

3 eri maksutapaa – valitse itsellesi sopivin

VERKKOPANKKI- TAI LUOTTOKORTTIMAKSU yhdessä erässä 49,00€

VERKKOPANKKI- TAI LUOTTOKORTTIMAKSU kahdessa erässä 24,50€ (x2)

VERKKOPANKKI- TAI LUOTTOKORTTIMAKSU kolmessa erässä 16,33€ (x3)

Tervetuloa matkalle kohti elämäsi kuntoa! Kurssi alkaa maanantaina 13.1.2020. Pääset käsiksi ennakkomateriaaleihin heti.

HUOM. Kurssin lihaskunto- ja joogaharjoitukset on suunniteltu terveelle liikuntakykyiselle ihmiselle. Mikäli sinulla on fyysisiä rajoitteita tai vammoja, varmistathan liikkeiden sopivuuden omalta lääkäriltäsi. Kurssi ei sisällä yksilöohjausta.

Palautteita kurssista:

Elämäsi kuntoon -verkkokurssi järjestettiin ensimmäistä kertaa keväällä ja syksyllä 2019. Kurssin on käynyt yhteensä 250 osallistujaa – tässä muutamia fiiliksiä kurssin jälkeen:

”Olo tuntuu vahvalta ja selkeältä, jumit ja pöhnäinen olo ovat vähentyneet reippaasti kurssin aikana. Olen saanut vihdoinkin kiinni siitä, miten liike voikin tuoda iloa ja hyvää oloa silloin, kun sitä tekee itseään kuunnellen ja lempeästi, liikoja vaatimatta. 

Tärkein oivallukseni oli ymmärtää kuunnella itseään sen suhteen, mikä tuo hyvää oloa. En ole ikinä viihtynyt kuntosalilla ja ajattelin ettei muita keinoja pitää huolta erityisesti lihaskunnosta ole. Kurssin avulla ymmärsin, että kävely, jooga ja kotona tehtävä lihaskuntoharjoittelu ovat aivan yhtä hyviä liikuntamuotoja kuin vaikkapa juoksu tai juurikin tuo kuntosalilla käynti.

Suorittaminen ja väkisin tekeminen eivät toimi, jos haluan ylläpitää liikkumisen kipinää jatkossakin. Käytännön konkreettiset vinkit olivat kurssin suola. Iso kiitos omien kokemuksien jakamisesta, ne toivat toivoa, voimaa ja inhimillisyyttä kurssiin.” – Jenni

”Kurssin aikana olen saanut takaisin tuntumaa omaan kehooni ja fiiliksen siitä, että kykenen kehoni kanssa jälleen harrastamaan liikuntaa. Kurssin harjoitukset ovat toimineet hyvinä pysähtymishetkinä kiireisen pikkulapsiarjen keskellä.

Oma ajatukseni on, että hitaasti… Pienikin liike/liikuntatuokio on parempi kuin ei mitään. Kurssin aikana olen myös oppinut hellittämään suorittamisesta enkä ole soimannut itseäni vaikken ole kaikkia annettuja harjoitteita tehnyt.

Mielestäni kurssi oli tosi hyvin järjestetty! Viikoittain tuli sopivasti uutta materiaalia lisää ja video-opastukset oli hyvin toteutettuja!” – Anna-Maiju

”Tällä kurssilla pysähdyin ensimmäistä kertaa todella kuuntelemaan, mitä kehoni yrittää epätoivoisesti minulle kaikilla krempoillaan, uupumuksellaan ja säryillään viestiä. Kun pysähdyin kuuntelemaan, huomasin, että kehoni todella kertoo minulle, millainen liike sille tekisi hyvää minäkin hetkenä, ja millaista ravintoa se kaipaa.

Hyvin harvoin se kaipaa sohvalla ylensyöneenä makoilua tai tukkoisen olon aiheuttavaa makeaa tai rasvaista ruokaa. Pitkä tie hyvän, itselleni sopivan elämän opettelua on jo takana, mutta pitkä tie myös edessä. Ensimmäistä kertaa se tie näyttää valoisalta.

Olen oivaltanut, että en voi tuottaa edes pitkän aikavälin hyvinvointia tekemällä itseäni kohtaan pahoin. Seuraava askeleeni on opetella kohtaamaan ja käsittelemään kaikki ne vaikeat ajatukset ja tunteet, joita olen ruualla ja rikkovalla treenillä kehooni sullonut. Kiitos Susanna, että olet luonut tämän kurssin. Tunnen, että sen ansiosta olen matkalla, jonka päämäärällä ei enää ole niin väliä, koska itse matka on jo riittävästi.” – Henni

”Pidin kovasti kurssin selkeydestä ja yksittäisten tehtävien lyhyydestä. Se ei tuntunut pakolliselta suorittamiselta vaan sitä oli ilo tehdä. Videot oli hyviä ja selkeitä. Vähänkin riittää kun tekee säännöllisesti. KIITOS!” – Reija

”Ruuhkavuosina on haastavaa löytää paikkaa ja aikaa oman kehon ja mielen huoltamiseen. Elämäsi kuntoon -verkkokurssi oli oivallinen väline rentoutumiseen ja oman kehon parempaan tuntemukseen arjen keskellä. Ei tarvinnut poistua kotoa ja sai edetä omaan tahtiin. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan.” – Jari

Sekä itsensä piiskaaja että itsensä unohtaja tarvitsevat kipeiten yhtä asiaa

DSC_5867.JPG

Kuva: Aura Nukari

Mitä sinulle tarkoittaa lempeys itseäsi ja kehoasi kohtaan? Toiset meistä tarvitsevat enemmän hellittämistä. Sitä, että aina ei tarvitse jaksaa. Sitä, että antaa itselleen luvan ottaa iisimmin, liikkua keyvemmin, pitää lepopäiviä ilman huonoa omaatuntoa tai syödä intuitiivisemmin myös sitä, mikä ei ole niin kovin terveellistä. Se voi tarkoittaa myös lempeämpää ja kannustavampaa puhetta. Itselle osoitettuja hyväksyviä lauseita:

 ”Olen riittävä, vaikka en tekisi mitään.”

”Kehoni on arvokas ja ainutlaatuinen sellaisena kuin se on.”

”Olen ansainnut lepoa ja itseni hemmottelua.”

Hellittäminen on hyvästä, kannustettavaa ja meille suorittajatyypeille usein se mullistavin ja arvokkain teko itseään kohtaan. Mutta kaikki ihmiset eivät ole perusluonteeltaan tunnollisia suorittajia. Kaikille meistä ”itsensä eteenpäin piiskaaminen” ei ole ongelma, vaan pikemminkin se, ettei  saa itseään liikkeelle ollenkaan.

Hellittämisen toisessa ääripäässä on olotila, jota voisi kutsua itsensä ja oman kehonsa unohtamiseksi. Se on sitä, että kaikki muut arjen asiat menevät toistuvasti oman hyvinvoinnin edelle. Se on sitä, että kehosta on tullut huomaamatta itsestäänselvyys. Kuin kumppani, joka kulkee uskollisesti mukana ilman, että saa koskaan osakseen huomiota tai rakkaudenosoituksia.

Täysin päinvastaisten toimintamallien taustalta löytyy lopulta yksi ja sama sivuun jäänyt osapuoli: oma rakas keho. Se, joka piiskaa jatkuvasti menemään, ohittaa ennen pitkää kehonsa viestit. Se, joka laittaa automaattisesti muut asiat ja ihmiset itsensä edelle, laiminlyö omat tarpeensa. Keholle viesti on sama: minä en ole tarpeeksi tärkeä. Sekä itsensä piiskaaja että itsensä unohtaja tarvitsevat kipeiten yhtä asiaa: lisää lempeyttä itseään ja omaa kehoa kohtaan.

Lempeyden harjoittaminen käytännössä tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Jokainen eksyy joskus kultaiselta keskitieltä, mutta onneksi sinne voi aina palata. Seuraavan kerran, kun huomaat sivuuttaneesi kehosi hiljaisia viestejä, kokeile seuraavaa: Laita kämmen sydämesi päälle, sulje silmäsi ja kuiskaa itsellesi: ”Minä olen arvokas.” Jää hetkeksi hengittämään tuohon tunteeseen ja katso, minne se sinua kutsuu. Voisitko seurata sen mukana?

FlowSister – Susanna Jussila on juoksuun ja joogaan erikoistunut koulutettu personal trainer ja hyvinvointivalmentaja, jonka intohimona on kehonkuuntelu ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Lue lisää kohdasta Valmennuspaketit. 

 

Toisinaan tarvitsemme pakkopysäytyksen, jotta oppisimme arvostamaan kehoamme

DSCF1277.JPG

Mistä sinä olet kiitollinen kehollesi tänään?

Miten löytää lisää lempeyttä itseään kohtaan? Miten oppia arvostamaan omaa kehoaan? Miten pysähtyä kuuntelemaan kehonsa viestejä? Miten muuttaa orastava myötätunto teoiksi, jotka lisäävät hyvää oloa? Nämä ovat asioita, jotka ovat mielestäni valmentamisessa vähintään yhtä tärkeitä kuin se, montako tuntia liikkuu viikossa tai nukkuu päivässä.

Moni meistä tietää varsin hyvin, kuinka paljon pitäisi syödä, nukkua tai liikkua, että se olisi sopivasti.  Mutta harva meistä pystyy toimimaan sen mukaisesti. Kyse ei ole tiedonpuutteesta, vaan jostakin syvemmästä. Uskon, että pohjimmiltaan kyse on siitä, millainen yhteys meillä on omaan kehoomme. Kun kehoyhteys toimii, alamme lähes automaattisesti tehdä asioita oman terveytemme eduksi. Keho hakeutuu aina kohti tasapainoa (homeostaasia), kun vain annamme sille mahdollisuuden.

Jotta voisimme antaa kehomme pitää meistä huolta, se tarvitsee tukemme. Jos emme ole kuulolla, viestit eivät välity perille. Jossain vaiheessa keho saattaa reagoida huutaen. Jos vielä tuolloinkin sivuutamme sen pyynnön, voi seuraavaksi edessä olla pakkopysäytys.

Toisinaan me tarvitsemme pysäytyksen – sairastumisen, uupumisen tai jonkun muun sisintä ravistelevan kokemuksen, jotta oppisimme katsomaan asioita uudella tavalla. Jotta oppisimme arvostamaan itseämme ja omaa ainutlaatuista kehoamme. Jotta tarkistaisimme arvomme ja prioriteettimme. Jotta voisimme katsoa peiliin ja sanoa ”sinä olet niin tärkeä, että olen valmis tekemään asioita pitääkseni sinusta huolta.”

Uskon, että pohjimmiltaan me olemme kaikki samanlaisia. Tarvitsemme yhteyttä voidaksemme hyvin – yhteyttä toisiin, mutta myös yhteyttä itseemme. Yhteyttä on kuitenkin vaikea rakentaa kiireessä. Tarvitaan pysähtymistä, läsnäoloa ja aitoa halua nähdä ja kuulla. Tarvitaan myötätuntoa.

Kun asioita tekee myötätunnosta käsin, on vaikea eksyä piiskaamiseen polulle tai jättää itsensä vaille huomiota. Myötätuntoa on ehkä vaikeampi opettaa kuin peruskestävyyssykettä tai askelkyykkytekniikkaa, mutta se on yhtä lailla taito, jota voi harjoitella.

Esimerkiksi Elämäsi kuntoon -verkkokurssilla ensimmäinen viikon ajan harjoitellaan pysähtymistä itsensä äärelle ja tavoitteiden määrittelemistä kehon sisäisistä toiveista käsin. Vaikka suuren osallistujamäärän vuoksi en pysty kommentoimaan kaikkien osallistujien vastauksia, olen syvästi liikuttunut ihmisten pohdinnoista ja siitä tavasta, jolla he lähestyvät itseään. Osalle se on vaikeaa, mutta se on osa harjoitusta. Harvoin askelkyykkykään tuntuu ensimmäistä kertaa tehdessä helpolta ja luonnolliselta.

Myötätuntoa harjoitellessa voi alkuun helpottaa ajatus ”parhaalle ystävälle puhumisesta”. Vaikka se ei vielä tuntuisi todelta, se voi olla sitä jonakin päivänä. Harjoitus tekee mestarin tässäkin asiassa. Ja mitä vielä – sivuhyödyt ovat sitä luokkaa, että ihan jokaisen meistä kannattaisi kokeilla.

Aloittaa voit vaikka katsomalla itseäsi peilistä ja sanomalla ääneen yhden asian, mistä olet kiitollinen kehollesi tänään.

FlowSister – Susanna Jussila on juoksuun ja joogaan erikoistunut koulutettu personal trainer ja hyvinvointivalmentaja, jonka intohimona on kehonkuuntelu ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Lue lisää kohdasta Valmennuspaketit.